keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Halti ei nyt onnistunut

Ostin Intersportista Haltin laskettelutakin. Ajattelin vähän panostaa takkiin tällä kertaa ja päädyin myyntipuheen mukaan Suomen alppimaajoukkueenkin käyttämään takkimalliin, vaikka sen hinta hipoikin 500 euroa. Takissa on komeasti Alpine Ski Team -leimatkin. Takki tuntui mukavalta. 

Mukavuus olikin ilmeisesti se ainoa ominaisuus, joka takilla oli. Ehkä se oli enemmänkin after ski -mallia. Lähestyin Haltia tällaisella viestillä, kun olin käyttänyt takkia pari tuntia:

Ostin eilen Haltin laskettelutakin, josta kuva ohessa. Tänään otin kylkikosketuksen Rukan rinteeseen ja takki kärsi tuosta oheisen kuvan mukaisen totaalisen vaurion. Kangas tuntuu varsin ohuelta ja se on revennyt moneen suuntaan, kuten kuvastakin näkyy.
Voisin ainakin kuvitella, että laskettelutakilla voitaisiin olettaa käyttäjän kaatuvan joskus rinteessä ja takin myös kestävän tuon ilman suurempia tuhoja. Varsinkin kun ymmärtääkseni tämä takkimalli on maajoukkueenkin käytössä.
Reklamaatioprosessin mukaan ohjannette minut palauttamaan takin liikkeeseen, josta sen ostin. Nyt joudun kuitenkin ostamaan uuden takin täältä Rukalta, jotta laskettelu onnistuu myös tulevina päivinä.
Kuinkakohan pitkä käsittelyaika teillä on näissä tapauksissa?

Sain luvan toimittaa takin heille suoraan, vaikka Haltin kotisivuillakin kerrotaan takuuehdoissa selkeästi reklamaatioprosessi:

Kaikilla Halti tuotteillamme on vuoden (1) materiaali- sekä valmistevirhetakuu, joka alkaa tuotteen ostopäivästä. Kuitti tai muu ostotodistus toimii takuutodistuksena ja tositteena maksetusta summasta. Ennen vuotta 2010 valmistetuilla GradeVII tuotteilla on kolmen (3) vuoden materiaali- ja valmistevirhetakuu.
Ensisijainen vastuu ja oikeus kuluttajareklamaatioiden hyväksymisestä on vähittäismyyjällä. Reklamaatiotapauksissa tulee aina heti virheen huomattuaan ottaa yhteyttä tuotteen myyneeseen kauppaan.
Olisi ehkä kannattanut toimittaa takki sittenkin reklamaationa Lohjan Intersporttiin. Tänään sain repaleisen ja käyttökelvottoman takin takaisin Haltilta. Tämä kirje oli ohessa:
Tämä kirje kertoo minulle sen, että Halti saa reklamaatioita erittäin paljon. Reklamaatioiden suuri määrä on yleensä merkittävin este niiden hoitamiseen asiakasystävällisesti.

Mikäli tapaukseni olisi marginaalisen satunnainen, Halti olisi lähettänyt minulle uuden takin tai edes vastaavan takin, ilman suurempaa ihmettelyä. Vastaavia takkeja myydään Haltin outletissa 50-80 eurolla, vaikka takin hinta liikkeissä onkin tuo viitisen sataa euroa. Ehdin jo ostamaan pari uutta takkia tuolta outletista, tämän takin takuun käsittelyä odotellessa.

Halti käyttää paljon rahaa markkinointiin ja sponsorointiin, juuri mainittua alppimaajoukkuetta myöden. Paljonko Haltille olisi maksanut hoitaa tämä takuuasia toisin?

Ja ennen kaikkea, miksi se käyttökelvoton takki piti lähettää minulle takaisin? Siinäkin olisi voinut säästää postimaksuja. Oli mukava haista p -yllätys, kun avasin Haltin lähetyksen.

On ihan pakko muistuttaa teitä tästä saamastani palvelusta, jossa Apple on ymmärtänyt jotain.
Asiakkaat eivät odota sinun olevan täydellisiä. He odottavat, että asiat korjataan, kun ne eivät toimi. ~ Donald Porter, V.P. British Airways

lauantai 23. helmikuuta 2013

Vuoden lohjalainen

Aika rientää. Helmikuun alussa tuli vuosi siitä, kun revin itseni juuriltani ja suuntasin etuvalot pois sivilisaation kehdosta, kohti itäisempää Suomea. Asetuin Lohjalle, paikkaan, jonka olin aina mukavasti ohittanut Helsinkiin ajaessani. Kaupungin nimen olin tienviitasta joskus lukenut.

Meinasin monta kertaa tappaa itseni ensimmäisten kuukausien aikana. En siksi, että Lohja olisi ikävä paikka, vaan siksi, että lohjalaisilla autoilijoilla on jokin sairas kilpailu meneillään. Täällä saanee oikeasti pisteitä siitä, että osuu suojatiellä kulkevaan.

Ihan oikeasti. Ei ole ikinä missään ollut niin turvaton olo suojatiellä, kuin Lohjalla. Kukaan ei osaa esimerkiksi pysähtyä toisen auton rinnalle suojatien edessä. Kun itse pysähdyn ja päästän jalankulkijan suojatielle, on sellainen olo, että nyt taidan tapattaa tuon ihmisen, kun viereseiltä kaistalta kaasutetaan ohi sivuille vilkuilematta. Uskomatonta!

Olen vielä hengissä. Jännä piirre tässä vuodessa on ollut se, että varsinkin paikalliset ovat ihan ihmeissään, että miten täällä voi joku viihtyä. Ja miten ihmeessä joku muuttaa tänne suuremmasta kaupungista. Niinhän se on aina. Halutaan isompaan ja prameampaan paikkaan, kun kuvitellaan sen olevan jotain parempaa.

Olen Turussa asuessani asunut melkein aina lähiöissä. Joka paikkaan piti aina mennä autolla. Kävelyetäisyydellä eivät olleet kuin naapurit.

Nyt asun Lohjan ytimessä. Palvelujen saavutettavuus on parempi kuin koskaan missään. Voin kävellä aamukahville torille tai Lauriin, pitäjän parhaimpaan kahvilaan. Tai kävellä ulko-ovesta 20 metriä ja hakea croisantit aamupalaksi pitäjän parhaasta konditoriasta, St Honoresta. Voin kävellä Prismaan, K-Markettiin, Intersporttiin, Sportiaan, Alkoon, elokuviin, teatteriin, jäähalliin, uimahalliin, pankkiin, postiin, poliisiasemalle, verovirastoon, Heselle ja kontata ravintolasta kotiin, yhden korttelin verran.

Kun katson parvekkeelta vasemmalle, näen parin sadan metrin päässä Lohjan harjun, yhden parhaimmista ulkoilumaastoista, jossa on tänäkin talvena ollut loistavat ladut.

Kun katson oikealle, näen parin sadan metrin päässä Lohjanjärven, jossa kesällä pulikoida  ja talvella vaikka pilkkiä. Mahdollisuudet kaikkeen ovat siis erinomaiset. Pienessä kaupungissa on paljon enemmän etuja, kuin haittoja. En itse asiassa ole vielä törmännyt yhteenkään negatiiviseen seikkaan - paitsi tietysti tuohon kuolemanvaaraan. Helsinkiinkin on vain 45 minuutin matka. Turkuun vartin pidempi. Lentokentältä kotiinkin on aiempaa lyhyempi matka.

Pienessä kaupungissa on mahdollisuus saada punainen tupa keskustasta, torin reunalta, järven rannasta ja metsän keskeltä.

Arvostakaa elinympäristöänne. Jos ei ole mahdollisuutta muuttaa unelmien perässä, tutki nykyistä ympäristöäsi toisesta kulmasta. Jokaisessa ympäristössä on varmasti jotain hyvää ja juuri sinulle sopivaa, jota et mahdollisesti saa unelmistasi.
Juuret eivät ole maaperässä, tai maassa, tai ihmisissä. Juuret ovat sisällämme. ~ Isabel Allende
P.S. Jos ikinä poikkeat Lohjalla ja pidät intialaisesta ruuasta, käy syömässä Amarissa. Parasta!